Suomalaispelaaja Mehmet Hetemaj siirtyi tammikuun alusta 2009 edustamaan Kreikan Superliigan Thrasivoulos FC-joukkuetta. Olin onnistunut torstaina 8.1.2009 löytämään kyseisen seuran stadionin harhailtuani viikkoa aiemmin taksikuljettajien suosiollisella avustuksella väärälle stadionille. Webistä löytyy kreikankielinen sivusto Kreikan Superliigan stadioneista, mutta edes sieltä kopioitu kreikankielinen ajo-ohje ei ole niin yksiselitteinen, että ateenalaiset taksikuskit löytäisivät sen perusteella oikean stadionin. Myöskään nykyajan apuvälineet eli gps-paikantimet eivät välttämättä auta. Eräs taksikuski tuhrasi neljännestunnin laitteensa kanssa, mutta kun määräpäätä ei löytynyt, hän ei suostunut ottamaan kyyditystä tehtäväkseen ja sain etsiä toisen taksin. Seuraava taksi suostui lähtemään liikkeelle kun ehdotin määräpääksi Ano Liosa-nimistä Ateenan kaupunginosaa. Kuljettaja tiesi, missä se sijaitsi, mutta ei löytänyt edes kyseistä kaupunginosaa GPS-paikantimeensa. Perillä selvisi, että syynä oli kaupunginosan nimen kolmas kirjain. Se on kreikkalaisessa kirjoitusasussa omega-merkkiä vastaava kirjain ja ilmeisesti GPS-paikantimeen olisi pitänyt naputella se, että kaupungiosa olisi löytynyt. :-) Thrasivoulousin stadion sijaitsee (liikenteenohjauskilpien kirjoitusasussa) Fili-nimisessä kaupunginosassa, mutta siitäkin nimestä näkyy "Fyli"-muoto (mm. Wikipediassa), joka voi aiheuttaa sen, että kaupunginosaa ei tunnisteta GPS-laitteissa.

1. Perjantaina 9.1.2009 lähdin stadionille uudelleen ja tällä kertaa bussilla, koska minulle oli edellisenä päivänä selvinnyt, mikä bussilinja ajaa kaikkein lähimmäs stadionia. Kyseinen bussilinja A12 lähtee Marni ja 28 Oktovriou teiden risteyksestä vastapäätä Kansallista arkeologista museota (National Archaeological Museum). Matkan kesto on arviolta n. 1 tuntia. Matkalippuja saa ostaa pienestä kioskista, joka taitaa kuitenkin sijaita korttelin toisella puolella (Averof-kadulla). Bussilinja A12 mutkittelee halki Ateenan ja periaatteessa kyytiin voi hypätä mistä vain A12-merkinnällä varustetulla pysäkillä. Bussin saapuessa kannattaa astua vain rohkeasti kadulle ja heiluttaa kättää, sillä kuljettajat eivät monestikaan kurvaa jalkakäytävän viereen vaan pysähtyvät kadulle vain siksi hetkeksi, että kyytiintulija ehtii keskiovesta sisään. Lipun hinta oli 1 euro, mutta läheskään kaikilla kyytiin nousijoilla sitä ei ollut eikä kuljettajaa olisi asia voinut vähempää kiinnostaa.

2. Noin tunnin (aamupäivisin vähäisen liikenteen aikana noin kolmen vartin) matkan jälkeen edessä pitäisi näkyä tienhaara, jossa on iso "Arizona"-kyltti. Thrasivoulosin stadion sijaitsee kyseisen tienhaaran varrella. Bussi jatkaa kuitenkin oikeanpuoleista tienhaaraa eteenpäin, mutta ...

3. ... oikeanpuolimmaisen tienhaaran ensimmäinen pysäkki on nimeltään "Arizona", joten bussikuljettajaa voi pyytää matkaan lähdettäessä, että hän tipauttaa turistit tässä kohtaa pois. Nimi "Arizona"-viittaa Arizona-nimiseen tavernaan eli ilmeisesti kyse on kantrihenkinen kapakka, jonne lähiseudun junt... anteeksi ei-hienostelijat tulevat viettämään iltaa.

4. Jos haluaa ajaa Arizona-pysäkin ohitse yhden tai kaksi pysäkinväliä, niin tulee siistiin kylään, jossa voi tarpeen vaatiessa ostella evästä tai nauttia virvokkeita ennen stadionille kävelyä. Tosin en suosittele jälkimmäistä jos on liikkeellä yksin. Minun kävellessäni stadionille takaa tuli pickup, jonka hytissä istui kolme tuiman näköistä ja tummaa miestä. He katsoivat auton ohiajaessa kameravarustustani pitkään ja tekivät sen jälkeen noin sadan metrin päässä U-käännöksen. Siinä vaiheessa huomasin, että autossa ei ollut rekisterikilpiä edessä eikä takana. Sattumalta olin jo näköetäisyyden päässä stadionilta ja sen edessä parkkipaikalla seisoskeli joku, joten pickup jatkoi takaisin sinne mistä oli tullut ja mitään myllyjä ei tapahtunut. Mietiskelin, että olisiko siinä ollut sitä porukkaa, joka käy iltaisin "Arizonassa"?

5. Stadionin pääportin edessä parkkipaikalla näkyi yhdessä autossa metkannäköinen renkaansuojus.

6. Stadionille on rakennettu toinenkin sisäänkäynti, mutta kuten sadevesikaivoista ja reunakiveyksistä huomaa, niin asfaltointikin on tekemättä. Stadionilla on paljon muutakin keskeneräistä. Päätykatsomossa vain keskikohta on rakennettu. Pääkatsomon toisessa päässä on syvä monttu ja kentän päätykatsomon vastainen päätykin näyttää siltä, kuin siellä olisi jotain kesken. Sen sijaan stadionin sisällä ja kentälläkin kaikki näytti olevan siistiä ja hyvin toimivaa.

7. Kun saavuin stadionille klo 10:30 aikoihin, katsomossa oli menossa kuppi-istuimien pesu. Tosin kaikkea ei tehty ihan viimeisen päälle, sillä pesun jälkeenkin kupin keskelle jäi sellainen hiukan kämmentä suurempi likalätäkkö. No, paljon futismatseja eri stadioneilla katsoneille tuo itse tehty istuinten siistimisen viimeistely ei ole niin vierasta.

8. Kun Mehmet Hetemaj saapui harjoituksiin, seurasin häntä sisätiloihin ja kurkistin myös tähän kuntosaliin, jonka toisessa päässä muutama pelaaja paransi parhaillaan kuntoaan.

9. Thrasivoulouksen omaan pukuhuoneeseen minulla ei ollut mitään asiaa, mutta pääsin ohikulkiessani kurkistamaan vierasjoukkueen pukuhuoneeseen.

10. Käväisin myös seuran toimistossa esittelemässä itseni ja huoneen nurkassa näkyi tällainen palkintokaappi.

11. Mehmet Hetemaj poseeraa Thrasivoulouksen kuvan vieressä. Tämä antiikin kreikkalainen kenraali piti Filiä tukikohtanaan ja vapautti sieltä käsin ateenalaiset.

12. Wellington Daniel Dos Santos Gonçalves on Mehmetin mukaan sellainen suhteellisen tuntematon brasilialaispelaaja, josta olisi ainesta suurempiin sarjoihin kuin Kreikan superliigaan. Kuvauksen jälkeen hän halusi vilkaista miltä kuvat näyttivät kameran ikkunassa ja vitsaili, että hän olisi hyvä malli. Kun katsoin kuvia, niin oivalsin, että hän on oikeassa. Otin kaksi kuvaa ja käänsin ottojen välillä kameraa 90 astetta eli vaaka-asennosta pystyasentoon. Silti kuvat olivat identtisiä. Hän ei ollut väräyttänyt silmäripseäkään kuvien oton välillä eikä hymykään ollut hyytynyt yhtään. Kun tavallisista ihmisistä ottaa varmuuden vuoksi kaksi perättäistä kuvaa, niin yleensä ilmeet ovat erilaisia. Ainakin valokuvattavana ollessa hänessä on zeniläistä tyyneyttä, en sitten tiedä, miten pelatessa.

13. Harjoitusten aluksi pelaajat lähtivät pukuhuoneesta kerrosta ylempänä sijaitsevaan pressihuoneeseen katsomaan videoita. Mehmet oli napannut pukuhuoneen ovenpielestä vesiautomaatista kupillisen vettä mukaan tilaisuuteen. Takimmainen ovi vasemmalla, joka sijaitsee aivan kentälle johtavan oviaukon vieressä, on erotuomareiden pukuhuone. Sitä vastapäätä oli delegaattien huone. Kotijoukkueen pukuhuonetta vastapäätä oli käytävä, jonka varrella oli mm. aiemmin nähty vierasjoukkueen pukuhuone, tilat doping-kontrollia varten sekä kuntosali.

14. Kuvassa vasemmalla kännykkään puhuu Thrasivoulouksen manageri Sakis Tsiolis, jos kuulin hänen nimensä oikein, kun hän ohimennen kätteli ohikulkiessaan. Ja tummatakkinen on sitten ilmeisesti seuran puheenjohtaja Spyridon Stamou ja hänen vieressään on Luis Miguel Aparecido Alves. Oikealla on Federico Martorell.

15. Harjoitukset alkoivat muutamalla juoksukierroksella kentän ympäri.

16. Seuraavana ohjelmassa oli venyttelyä pääkatsomon aidan tuntumassa.

17. Vasemmalla olevan valmentajan oikealla puolella taitaa olla Eystathios Karamalikis, seuraavaksi pelaajaksi arvaisin Giannis Sotirhos (?), häntä seuraavaksi pelaajaksi arvaisin Evangelos Tsiolis (?), sitten on Mehmet Hetemaj ja Federico Martorell.

18. Harjoituksissa oli kolme nuorempaa pelaajaa, joita en varmuudella tunnistanut. Tästäkin nuoresta pelaajasta katsoin, että ulkonäössä on jotain samaa kuin seuran webbisivujen Michalis Fragkosin kuvassa, mutta kuvan pelaaja on mielestäni selvästi kookkaampi kuin 170 cm:n pituinen. Veikkaisin häntä 10 cm pitemmäksi, jolloin hän pituutensa puolesta voisi olla Konstantinos Manolas (?). Mutta jos minun olisi pitänyt veikata mitä pelipaikkaa tämä nuori pelaaja pelaa, niin olisin veikannut häntä maalivahdiksi. :)

19. Harjoituksia veti oikealla sinisessä takissa ja pipo päässä ilmeisesti seuran kakkosvalmentaja, jonka nimi jäi arvoitukseksi.

20. Valmentajan tossut näyttivät ainakin niin kuluneilta, että kenttää oli ilmeisesti kierretty usein.

21. Akillesjänteiden venyttelyä aidan vieressä. Valmentaja eli täysillä mukana. Suurin osa varmaan muistaa koulun historiatunneilta, että Akhilleus oli Troijan sodassa taistellut myyttinen kreikkalaissankari, joka oli haavoittumaton muualta paitsi kantapäästä, josta äiti piti kiinni kastaessaan hänet haavoittumiselta suojelevaan Styks-jokeen.

22. Keskellä oikea käsi pystyssä venyttelee kylkeään Nikola Trajkovic. Hän on pelannut kaksi maaottelua Serbian ja Montenegron maajoukkueissa.

23. Mehmet Hetemaj mietteliään näköisenä.

24. Tässä kuvassa pongasin joukkueen notkeimman pelaajan. Tukijalka on tukevasti maassa, jalan ojennus on moitteeton ja helppoa, miten helppoa jalan ojentaminen onkaan. :) Hän taitaa muuten olla Leon Leroy Knight, jos tunnistan oikein. Toinen oikealta on ilmeisesti Craig Aaron Rocastle.

25. Keskellä innostuneen näköisenä ilmeisesti maalivahti Nikos Kostakis.

26. Luis Miguel Aparecido Alves ja Wellington Gonçalves keskittyivät jalannostoharjoituksiin rinnakkain. Etualalla valmentaja vahti, että kukaan ei pinnaa. ;)

27. Mehmet jalannostoharjoitteissa.

28. Mehmetin takana potki joku junioripelaajista innostuneesti.

29.

30.

31.

32. Muun joukkueen mukana harjoitteita tekivät myös joukkueen maalivahdit. Vasemalla luultavammin Nikos Kostakis.

33. Mehmetin takana verryttelee pari ilmeisesti 1990-luvulla syntynyttä pelaajaa, joista etummaista arvailin pituutensa (170 cm) perusteella Michalis Fragkosiksi (?). Hänen takanaan oleva pelaaja on lähes saman pituinen, joten hän tuskin on 9 cm pitempi Konstantinos Manolas (?).

34.

35.

36. Mehmetin keskittyminen ennen loikkaharjoitetta on intensiivistä.

37.

38.

39.

40.

41. Harjoitusten jälkeen siisti mies pesee vesihanan alla urheilutossunsa ennen sisälle menoa :-)

42. Kun suurin osa muista pelaajista oli palanut pukuhuoneeseen, kentän päähän jäi muutama ilmeisesti hyökkäyspään pelaaja harjoittelemaan kulmapotkuja. Maalin edessä oli kai maalivahdin lisäksi kolme pelaajaa ja kulmalla valmentaja ja pari muuta antamassa kulmia. Potkut näyttivät noudattavan samaa kaavaa, jossa potku suunnattiin kookkaalle targetille Eystathios Karamalikisille takatolpalle etutolppaa kohti kiirehtineen Wellington Gonçalvesin ylitse. Kulmapotkut eivät olleet niin tarkkoja, että pallo olisi löytänyt targetin päähän ja vielä harvemmin kakkospallot joutuivat Gonçalvesille.

43. Vasemmalla Eystathios Karamalikis ja keskellä Wellington Gonçalves. Oikealla tykittävää pelaajaa en tunnista, mutta hän saattaisi olla Evangelos Tsiolis (?).

44. Pääsin harjoitusten jälkeen Mehmetin kyydissä hänen asuinpaikkansa vieressä olevalle metroasemalle ja käytin matkan alla olevan haastattelun nauhoittamiseen. Suomesta lähtiessä unohdin Bluetooth-mokkulan kotiin ja en pysty purkamaan haastatteluja kännykältä sylimikrolleni matkan aikana. Joten alla olevan haastattelun teksti saattaa joiltain osilta hiukan muuttua, kun ehdin kuunnella automatkan aikaisen hälyn häiritsemän äänityksen tarkemmin. Myös tämän raportin täydentäminen (mm. muiden Thrasivoulouksen pelaajien nimillä) saattaa jäädä Suomeen paluun jälkeiseen aikaan, jos lauantaina 10.1.2009 pääsen kamerani kanssa raportoimaan toista lähietäisyydellä pelattavaa Superliigan ottelua.

45.

K: Treenit ovat nyt ohitse. Puhuit, että vähän normaalia lyhyemmät oli treenit?
V: Joo, kenttä on aika märkä ja ei haluttu, että se menee huonompaan kuntoon. Oli tosi lyhyet ja huonot treenit. Teki mieli taas pelaamaan, mutta ei voi mitään. Tänään oli tämmöinen päivä.

K: Tuletteko aina klo 12 treeneihin?
V: Se vaihtuu, välillä on aikaisemmin ja välillä myöhemmin. Se riippuu ihan miten valmentaja haluaa, että mihin aikaan on treenit.

K: Ei sentään kello 8:lta?
V: Ei, joskus kello 10 tai 10:30 on aikaisintaan.

K: Miten pitkiä yleensä nämä treenit ovat?
V: Yleensä yli pari tuntia. Joku 4-5 tuntia olen poissa kotoa kaikkiaan ajomatkat ja nämä mukaanlaskien. Sellainen pari tuntia.

K: Te aloititte treenit katsomalla videoita?
V: Joo, katsottiin vähän Levadiakosin peliä Arista vastaan ja pari heidän aikaisempaa peliä. Valmentaja kertoi, miten meidän pitäisi pelata niitä vastaan ja kertoi niiden hyökkäystavasta ja puolustustavasta, kulma- ja erikoistilanteista myös lähinnä. Niinkuin neuvoa vähän ja vähän huutaen yrittää saada joukkueen heräämään, vaikka on vielä pari päivää otteluun.

K: No sen huutamisen taisin minäkin kuulla sinne eteiseen (kerrosta alemmas), vaikka en mitään ymmärtänyt.
V: Joo, tämä valmentaja on sellainen, joka huutaa paljon ja vaatii paljon. En paljoa ymmärrä, mitä hän sanoo. Minulla on joku siinä aina tulkkaamassa välillä.

K: Olet puhunut eri haastatteluissa, että saat nyt sellaista roolia kuin haluat?
V: Joo, kuutospaikan roolin. Tässä teen kovasti töitä, että pääsen pelaamaan enemmän. Näyttää nyt, että en ole ensi pelissä ainakaan vielä avauksessa. Mutta tavoite olisi ja mielestäni minun pitäisi myös olla avauksessa, mutta valmentaja näkee erilailla. Annetaan tässä aikaa vielä. Yritän mahdollisimman nopeasti päästä pelaamaan mahdollisimman paljon. Tavoite olisi avauksesta lähtien. Mielestäni joukkue kaipaisi minun tyyppistä pelaajaa siihen paikalle, mutta olen kärsivällinen ja teen oman duunin ja tietysti uskon ja toivon, että se riittää sitten avauksen paikkaan.

K: Onko olemassa riski, että voit välillä joutua pelaamaan myös muita pelipaikkoja? Puolustajana tai muuna?
V: Se ei ole riski. Voin pelata missä vaan, kunhan pääsen vain pelaamaan. Mutta en tiedä, voi olla, että jos on tarvetta, niin hän (valmentaja) käyttää minua. Meillä on siitä jännä tapaus, että on monta pelaajaa, jotka pystyvät pelaamaan monessa eri paikassa. En ole ennen kohdannut tämmöistä tilannetta, että oikeastaan kaikki pelaajat ovat pelanneet vähän missä sattuu. Ei voi rehellisesti oikein sanoa, että minkä paikan pelaaja joku pelaaja on, koska hän pelaa montaa eri paikkaa. Voi olla, että on sellainen tilanne, mutta ehkä valmentaja on nähnyt, että minun paras paikka on se alempi keskikenttä. Uskon, että hän käyttää minua sinnepäin eniten.

K: Tavoitteena on tietysti, että tulee peliaikaa niin paljon, että pääset EM-kisoihin?
V: Tottakai, sen takia lähdin tänne, että pääsisi EM-kisoihin. EM-kisat ovat kaikille pelaajille semmoinen juttu, josta ei mielellään haluaisi jäädä pois. Tavoite on se ja sen takia teen paljon töitä, että pääsisi pelaamaan täällä seurassa ja sitä kautta EM-kisoihin.

K: Kun odottelin ennen klo 12 pelaajien tulemista paikalle, niin joku (Thrasivoulouksen) virkailija rupesi puhumaan Perpastakin? Onko hänen siirrostaan mitään virallista, jota voisi kertoa?
V: Ei ole mitään virallista, mutta voin sanoa, että siellä on monta joukkuetta, jotka haluavat Perpan. Tässä viikon sisällä pitäisi tapahtua jotain enemmän konkreettista. Rehellisesti sanoen tiedän, että tämä mun joukkueeni (Thrasivoulouksen) on kiinnostunut ja se on myös yksi vaihtoehto, mutta mitään muuta en osaa tuohon sanoa.

K: Sinulla on jo jonkinverran kokemusta pelimatkoista täällä ja yleensä tästä kulttuurista. Minkälainen tyypillinen pelimatka on vieraspeleihin?
V: Riippu vähän kohteesta. Kaikki paikallisseurat, niihin mennään bussilla ja Larissa on ainoa paikka, mihin ei lennetä vierasmatseissa. Muuten lennetään ja treenien jälkeen yleensä lauantain ja sunnuntain pelissä, niin aamulla on treenit ja sitten mennään syömään. Sitten mennään lentokentälle ja lennetään sinne paikalle ja nukutaan aina peliä edeltävä yö hotellissa. Keskitytään siihen otteluun. Se on vähän eri kuin Suomessa, jossa pelaajat tulee pelipäivänä palaveriin ja sitten se on siinä.

K: Huomasin Livadiassa, että Arisilla oli jopa omat turvamiehet?
V: Joo, Thrasivoulousissa ei ole, mutta Paniosiosssa oli myös. Vähän sellaisissa seuroissa, joissa ne taistelee enemmän keskipaikoista ja Euro-paikoista, siellä on pakko olla, koska mitä vaan voi tapahtua. Salonikin vieraspelit, niillä on aika hullut fanit. Joskus ne on jopa yrittänyt kivellä heittää bussia. Jos suuret seurat pelaa, niin siellä ei ole mitään tekemistä vierasjoukkueen kannattajilla. Ei ole mahdollista, että ne on samassa paikassa, koska siitä tulee varmasti mellakka. Peli keskeytettäisiin ihan varmasti. Jopa voi tulla kuolonuhria. Ihmiset täällä ovat muuten ihan rauhallisia, mutta ovat niin seurauskollisia, että se lähtee vähän käsistä. Thrasivoulous on niin pieni, seuralla ei ole oikeastaan faneja. Pieni seura, joka taistelee ja muut joukkueet laskee ennen peliä, että ne saa ne kolme pistettä. Mutta tämä on hyvä joukkue, olen yllättynyt itse henkilökohtaisesti, miten hyviä pelaajia joukkueessa on. Larissan piti olla tosi hyvä joukkue, mutta mun mielestä me vietiin niitä niin, että minun mielestäni ei ollut oikeastaan edes kahta joukkuetta samaan aikaan kentällä. Oli aika yllätys, että pelattiin nolla-nolla. Meiltä vietiin maali ja mä olin siinä, en usko, että olisin siinä edes koskenut, eikä siinä ollut mitään väärää. Tuomari kuitenkin vihelsi ja se oli aika outo tilanne. Mutta täällä Kreikassa nämä tuomarit ovat vähän välillä, miten tässä sanoisi, ei nyt kovin hyviä.

K: Alussa kun tavattiin, niin puhuttiin vähän noista lehdistön arvosanoista. Sekin on vähän pärstäkertoimesta ja nimestä riippuvainen?
V: Joo, jos niitä alkaa katsoa, niin on ihan väärässä paikassa. Kannattaa jättää ihan suosiolla muille. Täällä tulee 20 lehteä päivässä vain futiksesta ja niiden on pakko saada asiaa, niin jos ollaan rehellisiä, niin siellä ei paljoa ole asiaa. Voi lukea jostain rivien välistä jotain asiaa. Mutta nämä arvosanat ovat minun mielestäni ihan älyttömiä. Joskus katsoo jotain peliä ja on ihan eri mieltä ja kun lukee seuraavan päivän lehdestä niin siellä ollaan ihan eri mieltä arvosanoista, mitä itse olisi halunnut. Se kuuluu tähän ja en usko, että se on vain Kreikassa näin. Kyllä sitä on aika paljon muuallakin maailmassa.

K: Miten olet kielen kanssa pärjännyt. Veli (Perparim) puhuu kieltä jo sujuvasti?
V: Sitä olen nyt vähän enemmän opetellut, koska tässä seurassa vähän enemmän puhutaan kreikkaa kuin minun vanhassa seurassa. Sielläkin oli niitä tulkkeja, jotka käänteli, mutta täällä on yksi valmennukseen kuuluva, joka osaa ihan hyvin englantia ja hän kääntää mulle mitä valmentaja puhuu. Kyllä siellä jonkin verran on sellaista, mitä osaan, mutta se on vain niin vaikea kieli. Täällä ei järjestetä mitään koulua siihen. Riippu ihan itsestä, miten sitä jaksaa (opiskella) ja miten paljon on kiinnostunut.

K: Miten vapaa-aika?
V: Ollaan aika paljon Perpan kanssa. Meillä on siinä AEK:n pelaajia jonkin verran, joiden kanssa mennään vaikka jonnekin leffaan tai syömään tai pidetään sellainen leffailta joko meillä tai niillä toisilla pelaajilla. Kotona aika paljon tulee netissä pyöriskeltyä, vanhempien kanssa mesetetään ja ystävien kanssa, mitä nyt sattuu. Riippuu ihan päivästä, onko muut suunnitellut mitään vai ei. Jos ei ole suunnitellut, niin sitten vuokraa leffoja videofirmasta, niitä katselee sitten muutaman. Joskus käy syömässä ja joskus tekee itse jotain. Aika vaihtelevaa, mutta eihän tämä nyt mitään loistoelämää ole. Tekemisen puutetta on välillä.

K: Suomeen verrattuna ainakin toimeen pitäisi kuitenkin tulla? Palkka pitäisi tulla ihan mukavasti?
V: Se on ihan OK, mutta täällä on aina palkat myöhässä ja hintataso on korkeampi kuin Suomessa, tässä paikassa, missä minä asun. Riippuu siitä mitä tekee, mutta en ainakaan itse henkilökohtaisesti mitään lukuselämää elä. Ei suhteellisesti vielä mikään iso palkka ole.

K: Kun ajattelee jalkapalloharrastajaa Suomessa, niin onko tämä kuitenkin sellaista, jota kannattaa tavoitella, jos on kiinnostusta, että pääsee ulkomaille ammattilaiseksi?
V. Tottakai, mutta se riippuu vähän henkilöstä ja riippuu vähän maasta. Voin sanoa rehellisesti, että Kreikka ei ole varmaan yksi helpoin maa pelata. Ihmiset eivät ole välttämättä kovin mukavia, siis jalkapalloilijat ja pitää olla aika vahva ihminen, että pärjää, loppujen lopuksi. Mutta tottakai, luulen, jossain Hollannissa, ihmiset ovat mukavampia ja elämä on paljon mukavampaa, lähempänä ihmistä ja lähempänä Suomalaista. Siellä ollaan ystävällisiä ja on helpompi asua ja olla pelaajana. Täällä minun mielestäni täytyy olla vahva ihminen, jos haluaa tehdä hyvää uraa tai edetä. Tottakai kannattaa yrittää, jos on halua.

K: Jos muutaman vuoden pelaat täällä ja kehityt pelaajana, niin onko tavoitteita muualle sitten?
V: Haluaisin jonnekin Saksaan tai Englantiin. Saa nyt nähdä. Vielä pitää kehittyä. Kreikan liigakin on aliarvostettu Suomessa. Siellä ei ymmärretä kuinka kova liiga täällä on loppujen lopuksi. Mikäs siinä, täälläkin voisi pelata monta vuotta vähän korkeammissa seuroissa. Tavoitteita on tietysti korkealla, kun on jalkapalloilija, mutta ne tulee sitten ajan mukana. Toivottavasti kehitys vain jatkuu tästä eteenpäin ja sitä kautta saa uusia tilaisuuksia.

K: Onnea siinä tavoitteessa!
V: Kiitos!

Jaa Facebookissa
Lähetä MySpaceen